MOINSALMEN
METSÄSTYSSEURA RY:N HISTORIA 1960-2010
Moinsalmihan sijoittuu Pihlajaveden saaristoalueelle, joka tunnetaan
hyvin vanhana asutusalueena. Virtasalmen rantamilla Jousharjussa on
kampakeraamisen kauden asuinsijoja n. 5000 vuoden takaa. Nämä vanhat asuinsijat
ovat vahva todiste alueen hyvistä riista- ja kalakannoista vuosituhansien ajan.
Emme varmaan osaa kuvitellakaan tuon ajan elämisen niukkuutta, mutta eränkäynti
tapahtui todelliseen tarpeeseen saada ruokaa perheen pöytään. Noista ajoista on
pitkä harppaus meidän päiviimme.
Seuran historian kirjoittaminen on tehty alun perin 10 vuotta sitten Pekka
Turtiaisen toimesta seuramme 40 -vuotisjuhlaan ja se on päivitetty nyt tätä
juhlaa varten.
Tuolloin historian kirjoittamista varten on ollut käytössä perustavan kokouksen
sopimuskirja, vuoden 1965 vuosikokouksen pöytäkirja, vuoden 1994 jälkeiset
pöytäkirjat liitteineen sekä tilikirja koko toiminnan ajalta. Toiminnan
alkuvuosien historiaa varten Pekka on haastatellut muutamia seuran perustavassa
kokouksessa mukana olleita ja muuten aktiivisia seuran jäseniä.
Moinsalmen metsästysseuran perustava kokous on pidetty Pekkilänmäen talossa 17.
päivänä maaliskuuta vuonna 1960. Seuran perustamisen puuhamies oli Reino M.
Lötjönen ja hänet valittiin ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Ensimmäiseen
johtokuntaan kuuluivat varapuheenjohtajina Oskar Huttunen, sihteerinä Johannes
Silvaniemi, jäseninä Otto Kosonen, Veli Silvennoinen, J. Matias Kosonen, Pentti
Huttunen ja varajäseninä Pentti Särkkä, Onni Turtiainen ja Erik Lötjönen.
Metsästysseura on anottu rekisteröidyksi yhdistykseksi tasan vuoden kuluttua
perustamisestaan eli 17.3.1961 ja rekisteröinti on hyväksytty oikeusministeriön
yhdistysrekisteriin 22.3.1962.
Metsästysseura on liittynyt melko välittömästi Suomen Metsästäjäliiton
silloisen Savo-Karjalan piirin jäseneksi. Pöytäkirjaa ei ole löytynyt, mutta
jäsenmaksua on maksettu jo vuonna 1962 yhdestätoista jäsenestä.
Heti seuran perustamisen jälkeen on metsästysmaiden vuokraus ollut varsin
kattavaa ja metsästys ilmeisen vilkasta. Kevätkokouksessa 1964 on tehty päätös
liittyä Suomen Ampujain liiton jäseneksi.
Ampumatoiminta, aseenkäsittelytaidon ylläpitäminen ja kehittäminen on ollut
vilkasta koko seuran toiminta-ajan. Nyt 2000-luvulla ampumakilpailutoimintaan
osallistuminen on osoittanut jo vähenemisen merkkejä. Lupa Härkäharjussa
sijaitsevalle radalle on saatu Mikkelin lääninhallitukselta vuonna 1964 ja
ympäristölupa ympäristönsuojelulautakunnalta vuonna 2004. Paikalla on kiinteä
rata, joka on uusittu vuosina 1988- 1991.
Seuralle on ostettu oma tarkkuuspienoiskivääri vuonna 1964, joka on edelleen
kilpailuaseena käytössä. Radalla on järjestetty joka kesä radan uusimisen
jälkeen seuran väliset cup-ammunnat
haulikolla, kiväärillä ja pienoiskiväärillä. Erillisiä mestaruuskilpailuja ei
ole enää muutamaan vuoteen pidetty. Seuralle on hankittu vuonna 1995
ilmakiväärirata, mutta sekään ei ole enää muutamaan vuoteen ollut
kilpailumielessä käytössä.
Seuramme on ollut 1970-luvulla useana kesänä mukana järjestämässä riistanhoitopiirin
katsastuskilpailuja Aholahdessa riistanhoitoyhdistyksen radalla.
Kenneltoimintaan seura on liittynyt vuonna 1983. Tästäkään ei ole
pöytäkirjaotetta, mutta tuolloin on maksettu kennelpiirille ensimmäinen
jäsenmaksu. Kenneltoiminta on ollut ilmeisen vilkasta koko seuran toiminnan
ajan. Seura on järjestänyt ajokoirakokeita yli 20 kertaa ja niitä jo
toistakymmentä vuotta joka vuosi loppiaisen aikoihin. Ajomaastoina on ollut
myös naapurikylien alueita. Lintuhaukkukokeita on ollut aivan viime vuosina ja
toiminnan alkuvuosina järjestettiin muutaman kerran myös luolakoirakokeita.
Osallisena koiranäyttelyiden järjestämisessä seuramme on ollut mukana keskimäärin joka toinen vuosi 1990- luvulta
lähtien.
Kilpailutoiminta vaatii valvontaa, seuramme jäsenistössä on ollut jatkuvasti
useita tuomarikortin haltijoita ja yhdellä jäsenellä on käyttökoirakokeiden
ylituomarikortti ja yhdellä linnunhaukkukokeiden ylituomarikortti.
Jäsenten omistamat koirat ovat saavuttaneet hyviä sijoituksia kilpailuissa.
Mainittakoon tässä arvostetun käyttövalion saavuttaneiden koirien omistajat:
Paavo Kokkosella 5 koiraa, joista tunnetuin lienee ajokoirauros Lonnon Parooni,
Erkki Huttusen ajokoira Piika ja Tuomo Huttusen suomenpystykorvan muotovaliot
Teri ja Tiru. Kenneljaoston ensimmäinen puheenjohtaja oli Paavo Kokkonen.
Riistanhoitoyhdistyksen kokouksiin ja koulutustilaisuuksiin sekä muihin
tapahtumiin on osallistuttu ahkerasti, samoin riistanhoitoyhdistyksen radalla
suoritettavaan ammuttajatoimintaan.
Riistanhoitoon liittyvänä on alueellamme ollut pienehköjä aloja riistapeltona,
vuosittain 0,5-1,5 ha.
Nuolukiviä on ollut 5-7 paikassa, ruokintalauttoja 1-2 kpl ja jänisten
talviruokintapaikkoja 5-10. Viljaa on käytetty ruokintaa 100-200 kg, rehukaalia 200 kg, suolaa 100 kg ja heinää 100-300 kg. Telkän pönttöjä on
maastossa ollut 25-40 kpl ja muita pönttöjä 5-10 kpl.
Vahinkoeläinkilpailuja on järjestetty vuodesta 1990 lähtien. Loukkuja pidetään
alueellamme nykyisin n. 20 kpl ja pienpetosaalis on viime vuosina ollut
keskimäärin 31kpl/vuosi, joista supikoira on ylivoimainen ykkönen, keskimäärin
22 kpl/vuosi.
Alueellamme on riistakolmio, jolla riistan kesälaskenta on viime vuosina
toteutettu joka vuosi. Todetaan, että seuramme on kiintiöittänyt tai
rauhoittanut metson ja teeren jo vuosikymmenten ajan riippuen niiden alueella
olevien vuosittaisten kantojen tilasta.
Keskimääräinen viime vuosien vuosittainen saalistilasto kertoo seuraavaa:
- Metsäjänis 10 kpl, rusakko 4 kpl, majava 2 kpl, metso 0 kpl, teeri 1 kpl, pyy
7 kpl, sorsalinnut 4 kpl ja kyyhky 6
kpl.
Metsästysseuramme puheenjohtajina ovat toimineet:
Reino M. Lötjönen 1960-1968
Onni Turtiainen 1968-1994
Rauno Sairanen 1994-
Sihteereinä ovat olleet Johannes Silvaniemi, Matti Kosonen, Onni Turtiainen,
Heikki Luukkanen, Pekka Turtiainen, Petri Kokkonen, Tuomo Huttunen, Vesa
Lötjönen ja Petri Loikkanen
sekä rahastonhoitajina Johannes Silvaniemi, Onni Turtiainen, Heikki Luukkanen,
Pekka Turtiainen, Petri Kokkonen, Tuomo Huttunen, Vesa Lötjönen ja Petri
Loikkanen.
Seuramme jäsenistä Aarne Finer on ollut RHY:n puheenjohtajana, Etelä-Savon
riistanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajana, Suomen Metsästäjäliiton
hallituksessa sekä Metsästäjälehden toimituskunnassa. RHY:n hallituksessa on
jäsenistämme olleet Pekka Turtiainen, Arto Lahtinen sekä nykyään Rauno
Sairanen. Vesa Lötjönen toimii jo kuudetta vuotta Savonlinnan
riistanhoitoyhdistyksen alueen karhunmetsästyksen aluepäällikkönä sekä toimii
saman alueen SRVA-yhteyshenkilönä ja ottaa vastaan havainnot suurpedoista
nimikkeellä petoyhdyshenkilö.
Seuran jäsenmäärä on 59 jäsentä, kun se kymmenen vuotta sitten oli 61.
Metsästäviä jäseniä seurassa on n. 40 ja seuratoimintaan aktiivisia jäseniä on
nykyisin jäsenkunnasta alle 20. Jäsenistöön kuuluu yksi nainen.
Metsästysmaiden vuokra-ala on n. 2100 hehtaaria.
Seuramme johtokunta on vuonna 2010 seuraava:
puheenjohtaja Rauno Sairanen
varapuheenjohtaja Seppo Turtiainen
sihteeri Petri
Loikkanen
jäsenet Arto
Lahtinen
Petteri
Huttunen
Tapio Ihalainen
Jorma Turtiainen
varalla Vesa Lötjönen
Erkki Lötjönen
Ampumajaosto:
puheenjohtaja Veijo Kaskinen
jäsen Tapio
Ihalainen
Jukka Torvelainen
Kenneljaosto:
puheenjohtaja Jorma
Turtiainen
jäsen Erkki
Huttunen
Jukka Kosunen
Rauno Sairanen
Seppo Turtiainen
Karhujaosto:
puheenjohtaja Vesa Lötjönen
jäsen Petteri
Huttunen
Tapio Ihalainen
Todetaan lopuksi, että seuran toiminta on koko viiden vuosikymmenen aikana
ollut varsin sopuisaa ja hyvähenkistä sekä suhteet seuran kaikkien
yhteistyökumppaneiden ja maanvuokraajien kanssa ovat olleet hyvät ja
rakentavat.
Samankaltaista hyvähenkisyyttä toivotamme metsästysseurallemme tuleville
vuosikymmenille tämän jalon harrastuksen eteenpäin viemiseksi.
Pekka Turtiainen
Rauno Sairanen
